keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Henkisen valmennuksen tulee urheilussa keskittyä positiiviseen tulokseen

Viime aikoina on käyty runsaasti keskustelua henkisestä valmennuksesta urheilussa. Miksi jotkut urheilijat alisuorittavat tärkeissä kilpailuissa? Miksi Suomen jääkiekkomaajoukkue menestyi MM-kisoissa, erityisesti loppuottelussa, vaikka monet olivat sitä mieltä, että Suomen joukkue ei ollut paras mahdollinen? Miten huippu-urheilija selviytyy elämässä kilpauransa jälkeen?

Vastaavanlaisia kysymyksiä on heitelty mediassa runsain mitoin, mutta varsinaisia vastauksia on saatu vähemmän. Kulissien takana jotkut huippu-urheilijat ovat saaneet runsaastikin ohjeistusta mm. psykologeilta ja viime kesän aikana mm. monet huippu-uimarimme ovat kertoneet saaneensa paljon apua henkisestä valmennuksesta.

Takavuosien maailman paras lumilautailija Aleksi Litovaara kertoi 9.7. Radio Novan haastattelussa erikoisen tarinan siitä, kuinka psykologi ”Veltto” Virtanen oli tullut antamaan ”henkistä valmennusta” Naganon olympialaisiin lähteville lumilautailijoille. Virtanen oli mm. painottanut, kuinka Suomen kansa seuraa heitä ja odottaa heiltä menestystä. Lumilautailijat olivat olleet hämmentyneitä ja kokeneet pikemminkin, että Virtanen oli yrittänyt ladata heihin lisää paineita, mikä ei auttanut heitä kilpasuorituksissaan.

Henkinen valmennus urheilussa ei tarkoitakaan niinkään paine- ja pelkotilojen puintia kuin optimaalisen suoritustilan, rentouden, itsevarmuuden ja kilpasuorituksesta nauttimisen saavuttamista. Monet urheilijat kertovat silloin tällöin saavuttavansa nk. flow-tilan, jolloin tyypillistä on, että kaikki tuntuu äärimmäisen helpolta ja sujuvan ikään kuin itsestään optimaalisella tasolla. Flow-tilan saavuttamista on pitkään pidetty satunnaisena tapahtumana, mutta sen saavuttamiseksi on kuitenkin olemassa erinäisiä luotettavia tekniikoita. Tärkeintä flow-tilan saavuttamiseksi on, että suorituksen vaatimukset ja urheilijan kyvyt ovat optimaalisessa suhteessa. Mikäli haaste tuntuu kykyihin nähden liian suurelta, tai toisaalta liian vaatimattomalta, flow-tilaan tuskin päästään.

Haasteen kasvaessa urheilijan on koettava kykenevänsä optimaalisella suorituksellaan saavuttamaan tavoitteensa. Tässä vaikuttaa kaksi päätekijää: hänen on ensinnäkin omattava riittävät fyysiset ja tekniset edellytykset suoritukseen ja toisaalta hänen on uskottava, että hän kykenee siihen. Ensimmäiseen on avuksi pääasiassa fyysinen ja tekninen lajivalmennus ja toiseen henkinen valmennus.

Urheilun henkisessä valmennuksessa on NLP (Neuro-LinguisticProgramming) –tekniikoista todettu olevan erinomaista apua, kuten Litovaarakin radiohaastattelussaan kertoi. Tärkeintä urheilijalle ei ole kaivaa esille syitä epäonnistumiseen, vaan olla kilpailusuorituksessaan juuri oikeanlaisessa, onnistumista tukevassa, henkisessä tilassa. Tämän saavuttamiseksi monet NLP-tekniikat, kuten uskomusten muuttaminen, tarkoitustenmukaisten tilojen ja tunteiden ankkurointi, visualisointi, rentoutukset ja transsit sekä sisäisen keskustelun optimointi ovat osoittautuneet äärimmäisen tehokkaiksi.

Joukkuelajeissa, kuten jalkapallossa, toimii pitkälti samat lainalaisuudet kuin yksilölajeissakin, koostuuhan joukkuekin yksilöistä. Joukkueissa korostuu kuitenkin mm. se, kuinka hyvin joukkueen kaikki pelaajat ovat sisäistäneet joukkueen tarkoituksen ja tavoitteen. Valitettavan usein jokaisella joukkueen jäsenellä on oma henkilökohtainen tarkoituksensa ja tavoitteensa päällimmäisenä eikä joukkueen yhteistä tavoitetta, eikä varsinkaan tarkoitusta, ole riittävän selkeästi määritelty, saati sitten sisäistetty.

Toinen haaste joukkuelajien valmentajille muodostuu niin ikään siitä, että joukkueen jäsenet todellakin ovat yksilöitä ja siitä, että heidän kanssaan tulisi kyetä kommunikoimaan tavalla, joka saa heidät kaikki motivoitumaan sekä harjoituksiin että otteluihin parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä auttaa mm. pelaajien tiettyjen tärkeimpien metaohjelmien selvittäminen. Meillä kaikilla on erilaisia kombinaatioita eri metaohjelmista, eräänlaisista ”motivaatiotriggereistä”, ja niiden selvittäminen esimerkiksi LAB (Language and Behavior) -profiloinnin avulla voi auttaa valmentajaa merkittävästi parantamaan kommunikointiaan pelaajien kanssa.

Se, mikä asiasta tekee vieläkin mielenkiintoisemman on, että samat tekniikat, jotka pätevät urheilusuorituksiin, toimivat käytännössä kaikkiin muihinkin tilanteisiin, jotka vaativat huippusuoritusta - oli kyse sitten esiintyvän taiteilijan esityksestä tai liike-elämän huippusuorittajista.



Tilaa myös Hannu Pirilän ilmainen uutiskirje ja saat aika ajoin tietoa ja vinkkejä valmennusten, koulutusten, hekilökohtaisen kehittymisen sekä NLP:n maailmasta. Me emme tule tukkimaan sähköpostilaatikkoasi jatkuvilla viesteillä, vaan lähetämme viestejä ainoastaan silloin tällöin, kun mielenkiintoista tiedotettavaa ilmenee.

Kirjoita alla olevan lomakkeen ylimpään kenttään sähköpostiosoitteesi, keskimmäiseen kenttään etunimesi, alimpaan kenttään sukunimesi ja klikkaa sitten "Subscribe" -painiketta. Niin helppoa sen on.

Liity postituslistalle:

* indicates required

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti